Näin suomalainen kaupunki rakensi tekoälyominaisuuden paikallisen yrityksen kanssa: kehityskumppanuutemme Joensuun kaupungin kanssa

Vuonna 2025 Joensuun kaupunki valitsi Rebooted Solutions Oy:n kehityskumppaniksi suunnittelemaan ja rakentamaan tekoälyavusteisen palautejärjestelmän ensimmäisen Proof of Concept -version. Toteutus tehtiin suorahankintana ja eteni ketterien periaatteiden mukaisesti, tavoitteena saada ensimmäinen versio valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Yhteistyö on julkista tietoa, ja se on kirjattu Joensuun kaupungin hankintapäätöksiin.

Paperilla tämä on yksi lyhyt hankintapäätös niiden satojen joukossa, joita kaupunki tekee vuodessa. Käytännössä se on pieni esimerkki jostain kiinnostavammasta: suomalainen kunta päättää rakentaa yhdessä paikallisen tekoälyyrityksen kanssa sen sijaan, että ostaisi valmiin tuotteen suurelta toimittajalta. Tämä malli ansaitsisi enemmän huomiota kuin saa — sekä muilta kunnilta että niiltä yrityksiltä, jotka voisivat tehdä tätä työtä.

Mitä kehityskumppanuus oikeastaan tarkoittaa

Kehityskumppanuus eroaa kahdesta hankintatavasta, jotka useimmille tulevat ensimmäisenä mieleen. Se ei ole kilpailutus täysin määritellystä järjestelmästä, eikä se ole valmiin SaaS-tuotteen ostaminen hyllyltä. Se on kaupungin ja yrityksen yhdessä kehittämä ratkaisu — tässä tapauksessa Proof of Conceptista liikkeelle lähtien, iteratiivisesti rakentaen — jossa osa arvosta on toimiva lopputulos ja osa se oppi, jonka kaupunki saa matkan varrella.

Joensuu on kutsunut tähän avoimesti. Kaupunki on kertonut yrityksille tilaisuuksissa ja omassa viestinnässään, että jos niillä on idea, suunnitelma tai ratkaisu, joka voisi sopia kaupungin palveluihin — ja josta voisi kasvaa myytävä tuote — kannattaa ottaa yhteyttä kaupungin IT-yksikköön mahdollisesta kehitysyhteistyöstä. Juuri siitä ovesta me kuljimme: lähestyimme kaupungin IT-yksikköä ehdotuksella sen sijaan, että olisimme jääneet odottamaan kilpailutuksen ilmestymistä.

"Myytävä tuote" -osuus on se hiljainen kohta, joka tekee mallista toimivan kaikille. Kaupunki saa ratkaisun, joka on rakennettu sen todellisten tarpeiden ympärille. Yritys saa referenssin ja mahdollisesti siemenen tuotteelle, jota se voi tarjota muille kunnille. Ja alue pitää sekä työn että syntyvän osaamisen paikallisena.

Miksi kunta rakentaisi pienen paikallisen yrityksen kanssa

Aiheellinen kysymys. Kaksivuotias yritys ei ole ilmeinen valinta vakiintuneiden toimittajien rinnalla. Mutta rajatussa tekoälyominaisuudessa koko leikkaa molempiin suuntiin.

• Läheisyys. Olemme Joensuussa. Voimme istua samassa huoneessa niiden ihmisten kanssa, jotka oikeasti käyttävät järjestelmää, ymmärtää työnkulun ja iteroida ilman asiakkuuspäälliköiden välikerrosta.
• Nopeus ja keskittyminen. Pieni, kokenut tiimi, joka rakentaa yhtä asiaa, etenee nopeammin kuin suuri toimittaja, joka allokoi murto-osan useasta henkilöstä sivuprojektiin. Työn määrittelijöiden ja koodin kirjoittajien välillä ei ole luovutusta.
• Oikea koko kokeilulle. Tekoälyominaisuudet hyötyvät siitä, että niitä kokeillaan, mitataan ja säädetään ennen skaalaamista. Kehityskumppanuus on rakennettu juuri tähän — et sitoudu viiden vuoden alustasopimukseen selvittääksesi, toimiiko idea.
• Alueellinen arvo. Paikalliselle yritykselle käytetty julkinen raha jää alueen talouteen ja rakentaa paikallista tekoälyosaamista. Kaupungille, joka on julkisesti ilmaissut tavoitteen olla yritysmyönteinen, se on ominaisuus, ei alaviite.

Miten lähestymme julkisen sektorin tekoälytyötä

Tekoälyn rakentaminen kaupungille ei ole sama asia kuin sen rakentaminen startupille. Reunaehdot ovat tiukemmat, data on arkaluonteisempaa ja rima "riittävän hyvälle tuotantoon" on korkeammalla, koska käyttäjät ovat asukkaita ja viranhaltijoita, eivät varhaisia omaksujia, jotka sietävät karkeita reunoja. Muutama periaate ohjaa työtämme täällä.

Datan arkaluonteisuus tulee ensin. Julkisen sektorin data — ja kaikki, mikä koskettaa asukkaiden palautetta — on käsiteltävä selkeillä rajoilla siitä, minne se menee ja mikä sitä prosessoi. Se muokkaa arkkitehtuuripäätöksiä alusta alkaen, mukaan lukien sen, mitkä järjestelmän osat voivat käyttää ulkoisia tekoälypalveluita ja mitkä on pidettävä hallitun infrastruktuurin sisällä.

Ihminen pysyy silmukassa. Kielimallit ovat hyödyllisiä palautteen lajittelussa, tiivistämisessä ja ohjaamisessa. Ne tekevät myös itsevarmoja virheitä. Kaikessa, mikä vaikuttaa siihen, miten asukkaan syöte käsitellään, suunnittelu pitää ihmisen niiden päätösten hallinnassa, joilla on merkitystä — tekoäly tekee raskaan työn, ei lopullista arviota.

Tuotantotasoa, ei demotasoa. On helppoa rakentaa tekoälydemo, joka tekee vaikutuksen kokouksessa ja kaatuu ensimmäisellä kerralla, kun oikea data osuu siihen. Me rakennamme ne epäglamouriset osat — syötteen validoinnin, virheenkäsittelyn, lokituksen jota ei-kehittäjä voi lukea ja selkeät hälytykset kun jokin ei toimi — koska julkisessa palvelussa äänetön epäonnistuminen on pahempi kuin ei ominaisuutta lainkaan.

Rakenna luovutettavaksi. Kehityskumppanuuden pitäisi jättää kaupunki osaavammaksi, ei riippuvaisemmaksi. Se tarkoittaa dokumentaatiota, siistiä koodia ja päätöksiä, jotka tuleva ylläpitäjä voi ymmärtää — jotta kaupunki ei ole koskaan lukittu yhteen toimittajaan pelkästään pitääkseen valot päällä.

Mitä tämä kertoo julkisen sektorin tekoälystä Suomessa

Suurin osa julkisen sektorin tekoälykeskustelusta käydään kansallisen strategian ja suurten alustahankintojen tasolla. Joensuun malli osoittaa johonkin käytännöllisempään ja toistettavampaan: kaupunki tunnistaa konkreettisen, rajatun ongelman, kumppanoituu osaavan paikallisen yrityksen kanssa rakentaakseen keskitetyn ratkaisun ja kohtelee sitä kokeiluna, joka voi kasvaa jos se toimii.

Se ei ole oikea malli jokaiseen projektiin. Ydinjärjestelmät ja laajat alustat kuuluvat edelleen muodolliseen hankintaan. Mutta sille pitkälle hännälle, jossa "tämä tietty työnkulku voisi olla paljon parempi vähän tekoälyllä" — palautejärjestelmät, ohjaus, dokumenttien käsittely, sisäiset työkalut — kehityskumppanuus keskittyneen paikallisen yrityksen kanssa on usein nopeampi, halvempi ja vähäriskisempi kuin vaihtoehdot. Ja se rakentaa alueellista osaamista sen sijaan, että veisi budjetin muualle.

Toivoisimme, että useampi suomalainen kunta kokeilisi tätä ja useampi paikallinen yritys tarttuisi työhön. Joensuu on osoittanut, että ovi on auki.

Rebooted Solutions on joensuulainen tekoälykonsultti ja kehityskumppani Pohjois-Karjalasta. Työskentelemme kuntien ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tekoälyominaisuuksien parissa, jotka on rakennettu menemään tuotantoon ja luovutettavaksi. Jos organisaatiollanne on työnkulku, joka voisi olla parempi tekoälyllä, ottakaa yhteyttä — keskustelemme mielellämme siitä, onko kehityskumppanuus oikea malli teille.